Mitä musiikki on

On todettu tieteellisissä tutkimuksissa, että musiikki vaikuttaa ihmiseen monella tavalla. Siksi musiikkia on tutkittu yliopistoissa kauan aikaa musiikkitieteen tai etnomusikologian eri opintokokonaisuuksissa. On huomattu, että musiikkiterapiaa, -pyskologiaa ja musiikkisosiologiaa opiskelemalla opiskelija alkaa ymmärtämään, miten musiikki vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja jopa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ei ole samantekevää, mitä musiikkia kuuntelee tai harrastaa. Suurimmaksi osaksi musiikki vaikuttaa ihmiseen myönteisesti eli virkistää, elähdyttää ja voimaannuttaa kuuntelijaansa tai musiikkia soittavaa tai laulavaa. Musiikilla on todettu olevan ihmisjoukkoja yhdistävä vaikutus.

Musiikkisosiologia tutkimuskohteena

Musiikkisosiologiassa tutkitaan kriittisesti musiikin vaikutusta yhteiskunnassa. Tutkija havannoi, miten musiikki vaikuttaa eri tilanteissa ja mitä seurauksia musiikilla voi olla. Musiikkisosiologia arvioi, onko jokin musiikki kehittävää ja toivottavaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se tutkii myös musiikkia, joka ei ole toivottavaa selvittääkseen, voiko se haitallisesti vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin.

Musiikkia on valjastettu mainostajien myynninedistäjäksi. Kun ihminen avaa television, internetin tai radion, on hyväksyttävää, että sieltä tulee mainoksia, joihin on sisällytetty musiikkia. Musiikin avulla tehty mainonta antaa yleensä mahdolliselle asiakkaalle myönteisen tunteen, joka vaikuttaa ostopäätökseen. Kielteisesti vaikuttava musiikki ei edistä jonkin tuotteen tai palvelun, kuten soittimia tai soittoleluja esittelevien lastentarvikkeiden myyntiä.

Lelubisnes on suurta, ja huonosti myyvät tai terveydelle vahingolliset tuotteet vedetään äkkiä markkinoilta. Pieni lapsi, joka saa ensimmäisen ksylofoninsa, rumpunsa tai leikkikitaransa kaupan leluosastolta tai verkkokaupasta, ei voi käyttää sellaista soitinta, jossa on käytetty irtoavia osia, jotka menevät helposti suuhun. Ostettu ensisoitin ei saisi olla laadultaan heikko ja huonoääninen, niin että muiden perheenjäsenien hermot menevät halvan viulun vingutuksesta kireälle. Samoin vanhempien olisi panostettava aikaa ja rahaa viedä lapsensa musiikkikouluun oppimaan soittamista ja laulamista pätevän opettajan seurassa. Moni musiikinharrastus on loppunut siihen, kun lapsi tai nuori ei ole oppinut tarpeeksi soittamaan soitintaan tai laulamaan ohjatusti ja siten hauska harrastus on jäänyt ja tilalle on tullut muuta.

Musiikkipsykologian ulottuvuuksia

Musiikkiterapian opiskeluun kuuluu myös musiikkipsykologian opintoja. Musiikkipsykologiassa tutkitaan musiikin vaikutuksia aisteihin ja aivojen toimintaan. Mainonnassa musiikki voi vaikuttaa ihmisen alitajuntaan, niin että mainoksen kuulija tekee helposti huomaamattaan ostopäätöksen, koska mainoksessa kuultu musiikki kuulostaa mukavalta, miellyttävältä, houkuttelevalta ja varmuutta lisäävästi.

On huomattu, että koomassa oleva potilas on voinut herätä tajuttomuudestaan, kun on kuullut alitajuisesti lempimusiikkiaan. Dementoituneet vanhukset ovat virkistyneet musiikin ansiosta ja vanhusten tanssit lisäävät vanhusten toimintakykyisyyttä. Pieni itkevä vauva on yleensä rauhoittunut, kun vanhempi tai hoitaja vetää vauvaa rauhoittavan soittorasian soimaan.

Nykyaikana YouTubeen on tullut vaikka minkälaisia videoita, joissa on rauhoittavaa musiikkia. Kääntöpuolena voi olla amatööritubettajilla, että alitajuntaan vaikuttava musiikki voi manipuloida tai vaikuttaa jopa päinvastaisesti. Eräskin musiikkia tarjoava lupaili, että hänen musiikkinsa antaa laihduttavia vaikutuksia.

Kuitenkin musiikilla saattaa olla rauhoittavia vaikutuksia, jopa eläimiin. Tarina kertookin pillipiiparista, joka johdatti rotat pois kaupungista. Onkin tutkittu, että musiikilla on rauhoittava vaikutus esimerkiksi lehmiin tai vaikkapa delfiineihin.

Musiikki vaikuttaa yhteiskunnassa moniulotteisesti. Sitä käytetään elämän eri risteyskohdissa. Musiikki juhlistaa, vakavoittaa, innostaa ja jopa parantaa. Musiikkiterapiassa käytetään eheyttävää musiikkia. Kääntöpuolella musiikki voi manipuloida ja yllyttää.