Luokka Arkisto:

Laulaminen antaa voimaa ja energiaa

Laulun uskotaan olleen olemassa yhtä kauan kuin musiikinkin, joten se tulee aina kaukaa esihistoriallisista ajoista saakka. Laulun konsepti tunnetaan kaikissa maailman kulttuureissa, ja sen synty vaikuttaakin olevan ihmisyhteisöissä yhtä väistämättömästi tapahtuvaa kuin puhekielen kehitys, joka sekin tunnetaan ympäri maapalloa. Kyseessä on siis ihmisille todella ominainen toiminta, joten ei siis ole mikään ihme, että laulaminen voikin tuntua niin antoisalta ja suorastaan terapeuttiselta.

Kuka vain voi laulaa
Muuhun musisointiin verrattuna laulussa loistavaa on se, ettei sitä harjoittaakseen tarvitse erillisiä soittimia tai muita vempeleitä. Vaikka paremmaksi laulajaksi voi totta kai kehittyä laulua opiskelemalla ja tekniikkaa harjoittelemalla, voi kuka tahansa kuitenkin laulaa lurauttaa ilman minkäänlaisia opintoja tai taustatietoja asiasta. Ja moni meistä laulaakin – vaikka omista laulutaidoistaan ei olisi niin varma, että tahtoisi esitellä niitä muiden nähden, lauleskelee todella moni kotona yksin ollessaan tai vaikkapa autolla ajaessaan.

Erityisen suosittu yksityinen lauluympäristö vaikuttaa olevan kylpyhuone. Suihkussa laulaminen on satoja vuosia tunnettu, varsin laajalle levinnyt tapa, joka monen mielestä kruunaa rentouttavan peseytymishetken. Suihkussa laulaminen on antoisaa, koska tila on akustiikaltaan varsin suotuisa ja saa näin laulajan äänen kuulostamaan hänen päässään kauniin runsaalta ja vahvalta. Omien korvien lisäksi näistä huippusuorituksista pääsevät harmi kyllä nauttimaan useimmiten vain kylpyhuonekalusteet.

Tunteiden purkamista tai muuten vain harrastamista
Laulussa on voimaa. Se on loistava väline niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunteiden käsittelyyn, joten se voi toimia erittäin merkityksellisenä kanavana omien tunteiden ilmaisuun. Moni laulua harrastava kertookin ammentavansa voiman ja tunteen ääneensä omista, joskus raskaistakin elämäntilanteistaan ja ajatuksistaan. Laulu onkin parhaimmillaan todella voimaa antava ja tunteita kanavoiva harrastus, jota voi harjoittaa kotiolojen lisäksi myös vaikkapa laulutunneilla tai karaokeharrastuksen parissa.

Ihmiset uskovat monesti, että tullakseen hyväksi laulajaksi olisi musikaalisuus ja taidon siemenet pitänyt omaksua jo lapsuudessa, mutta todellisuudessa koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lauluharrastusta. Laulutunneille voi mennä kuka tahansa. Onkin lähinnä laulajasta itsestään kiinni, onko hän kiinnostunut tavoitteellisesta harrastuksesta vai vain uusista itseilmaisun tavoista ilman sen kummempaa pinnistelyä.

Esiintymisestä nauttiva voi löytää onnen karaokelavoilta, joihin tervetulleiksi toivotetaan niin taitavat kuin aloittelevatkin laulajat. Karaokea ei ole enää mitään syytä mieltää humalaisten pikkutunneilla tuottamaksi, häpeää aiheuttavaksi mölinäksi, vaan sitä voi varsin hyvin harrastaa laulun ja esiintymisen itsensä takia. Onhan kyseessä ikiaikainen ja ihmiselle varsin luontainen toiminta, joka parhaimmillaan tuntuu suorastaan vapauttavan kahleista.

Laulaminen antaa voimaa ja energiaa

Laulun uskotaan olleen olemassa yhtä kauan kuin musiikinkin, joten se tulee aina kaukaa esihistoriallisista ajoista saakka. Laulun konsepti tunnetaan kaikissa maailman kulttuureissa, ja sen synty vaikuttaakin olevan ihmisyhteisöissä yhtä väistämättömästi tapahtuvaa kuin puhekielen kehitys, joka sekin tunnetaan ympäri maapalloa. Kyseessä on siis ihmisille todella ominainen toiminta, joten ei siis ole mikään ihme, että laulaminen voikin tuntua niin antoisalta ja suorastaan terapeuttiselta.

Kuka vain voi laulaa
Muuhun musisointiin verrattuna laulussa loistavaa on se, ettei sitä harjoittaakseen tarvitse erillisiä soittimia tai muita vempeleitä. Vaikka paremmaksi laulajaksi voi totta kai kehittyä laulua opiskelemalla ja tekniikkaa harjoittelemalla, voi kuka tahansa kuitenkin laulaa lurauttaa ilman minkäänlaisia opintoja tai taustatietoja asiasta. Ja moni meistä laulaakin – vaikka omista laulutaidoistaan ei olisi niin varma, että tahtoisi esitellä niitä muiden nähden, lauleskelee todella moni kotona yksin ollessaan tai vaikkapa autolla ajaessaan.

Erityisen suosittu yksityinen lauluympäristö vaikuttaa olevan kylpyhuone. Suihkussa laulaminen on satoja vuosia tunnettu, varsin laajalle levinnyt tapa, joka monen mielestä kruunaa rentouttavan peseytymishetken. Suihkussa laulaminen on antoisaa, koska tila on akustiikaltaan varsin suotuisa ja saa näin laulajan äänen kuulostamaan hänen päässään kauniin runsaalta ja vahvalta. Omien korvien lisäksi näistä huippusuorituksista pääsevät harmi kyllä nauttimaan useimmiten vain kylpyhuonekalusteet.

Tunteiden purkamista tai muuten vain harrastamista
Laulussa on voimaa. Se on loistava väline niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunteiden käsittelyyn, joten se voi toimia erittäin merkityksellisenä kanavana omien tunteiden ilmaisuun. Moni laulua harrastava kertookin ammentavansa voiman ja tunteen ääneensä omista, joskus raskaistakin elämäntilanteistaan ja ajatuksistaan. Laulu onkin parhaimmillaan todella voimaa antava ja tunteita kanavoiva harrastus, jota voi harjoittaa kotiolojen lisäksi myös vaikkapa laulutunneilla tai karaokeharrastuksen parissa.

Ihmiset uskovat monesti, että tullakseen hyväksi laulajaksi olisi musikaalisuus ja taidon siemenet pitänyt omaksua jo lapsuudessa, mutta todellisuudessa koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lauluharrastusta. Laulutunneille voi mennä kuka tahansa. Onkin lähinnä laulajasta itsestään kiinni, onko hän kiinnostunut tavoitteellisesta harrastuksesta vai vain uusista itseilmaisun tavoista ilman sen kummempaa pinnistelyä.

Esiintymisestä nauttiva voi löytää onnen karaokelavoilta, joihin tervetulleiksi toivotetaan niin taitavat kuin aloittelevatkin laulajat. Karaokea ei ole enää mitään syytä mieltää humalaisten pikkutunneilla tuottamaksi, häpeää aiheuttavaksi mölinäksi, vaan sitä voi varsin hyvin harrastaa laulun ja esiintymisen itsensä takia. Onhan kyseessä ikiaikainen ja ihmiselle varsin luontainen toiminta, joka parhaimmillaan tuntuu suorastaan vapauttavan kahleista.

Valitse oikeat kengät keikalle

Keikalle pukeutuminen lähtee ennen kaikkea omasta mukavuudestasi. Jos kyseessä on ulkoilmakonsertti, oleellisinta on, että et palele, kasta jalkojasi väärissä kengissä tai päästä aurinkoa polttamaan ihoasi. Jos taas keikka on sisätiloissa, on tavallista, että melko vähäiset vaatteet riittävät, kun ihmiset, äänentoistolaitteet ja valaistus lämmittävät tilaa. Pidä tämä asia mielessä myös jalkineiden suhteen, ettei sinulle tule liian kuuma.

Festarikeikat ovat pukeutumisenkin kannalta aivan oma lukunsa
Suomessa säät ovat niin vaihtelevia, että jos lähdet koko viikonlopuksi festareille, kannattaa suosiolla pakata mukaan hellevaatteet, villapaita, sadevarusteet ja kumisaappaat. Oikein pukeutuneena musiikistakin nauttii enemmän kuin kuumissaan tai läpimärkänä. Mutaisilla festarikentillä saappaat tekevät liikkumisesta huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse varoa liejukoita ja lätäköitä.

Jalkojen lämpimyyteen ja mukavuuteen kannattaa aivan erityisesti kiinnittää huomiota, jos nukut festareilla teltassa. On kamalaa joutua kömpimään viileään telttaan, jos jo valmiiksi on märkä ja viluissaan. Nämä kelit ovat niitä olosuhteita, joissa joskus joutuu tinkimään tyylistä pysyäkseen terveenä ja voidakseen edes hieman nauttia olostaan. Kannattaa muistaa, että kumisaappaat eivät välttämättä ole tylsät tai vie katu-uskottavuuttasi, sillä valinnanvaraa on nykyisin niin paljon.

Idolin tyyliä mukaillen
Tietysti voit keikalle lähtiessäsi valita kengät idolisi tyyliä mukailevaksi. Tällöin et ehkä saavuta omalta kannaltasi suurinta mukavuutta, mutta saatat sen sijaan saada paljon huomiota keikkapaikalla ja tuntea kuuluvasi joukkoon, sillä myös se on tärkeää. Muista kuitenkin pitää sen verran järki kädessä, että esimerkiksi Suomen syysillat ovat jo varsin viileitä, joten stadionilla järjestettävällä keikalla tarkenee ihan eri tavalla ohuissa kesäkengissä se lavan lamppujen hehkussa tanssiva artisti kuin yleisö, jolle sataa niskaan.

Voi käydä myös toisinkin päin, että rokkarin tyyli voi olla varsin kuuma helteisellä kentällä, kun aurinko oikein porottaa. Muista siis pakata varakengät, että voit vaihtaa ne tarvittaessa ja silti näyttää uskottavalta.

Kauniina tai komeana lavan eteen
Suunnitteletko artistin hurmaamista? Silloin kannattaa tietysti valita asu niin, että omat parhaat puolet pääsevät oikeuksiinsa. Jotakin huomiota herättävää pukeutumisessasi pitää olla, jos yrität erottua satojen lavan edessä tungeksivien joukosta. Muista, että kirkkaat värit näkyvät parhaiten! Valitse jalkineiksi samantyyliset kengät, jotka erottuvat edukseen.

Muista, että parasta vaikutusta et tee matkimalla muita. Oma persoonallinen tyyli on luotettava vaihtoehto, joten pidä kiinni omista mieltymyksistäsi. Älä valitse korkeita korkoja, jos tunnet olosi kotoisemmaksi tennareissa.

Rockmusiikin historia

Beatlesien oma postimerkki

Rockmusiikki sai alkunsa 50-luvun tienoilla Yhdysvalloista. Rockmusiikki kehittyi hiljalleen bluesin ja kantrimusiikin vaikutteista, ja myöhemmin sai lisää vaikutteita muun muassa jazzista ja klassisesta musiikista. Rockille tyypillisiä instrumentteja ovat muun muassa elektroninen kitara ja basso sekä rummut. Rockin kuninkaaksi on nimetty yhdysvaltalainen Elvis Presley, joka oli yksi ensimmaisistä rockin artisteista. 60-luvulla rockin maailmaa hallitsivat The Beatles ja Jimi Hendrix monien muiden artistien rinnalla. Led Zeppelin ja David Bowie olivat 70-luvun kuuluisia artisteja, ja 80-luvulla lavoilla nähtiin muun muassa Michael Jackson, Madonna ja Prince. Rockmusiikki kehittyy koko ajan ja uusia artisteja ilmestyy lisää vuosi toisensa jälkeen.

Raskaan rockmusiikin kehitys ja historia

raskaan rokin historia alkaa 60-luvulla, noin 10 vuotta rockmusiikin kehittymisen jälkeen. Raskas rock on yksi rockmusiikin useista alalajeista. 70-luvulla raskas rock alkoi saada tukevampaa jalansijaa sen kehityttyä ja löydettyä paikkansa 60-luvulla. Led Zeppelin, Queen, Black Sabbath ja Van Halen ovat raskaan rockin hallitsijoita, jotka tulivat tutuksi 70-luvulla, ja olivat ensimmäisiä raskaaksi rockiksi luokiteltavia yhtyeitä. Rockmusiikin ja muun musiikin kehittyessä vuosien varrella, monet raskaan rokin yhtyeet jäivät unohduksiin. Rockmusiikki kehitti useita alalajeja, kuten punk-rokin ja brittirockin. Kun vihdoin päästiin 2000-luvulle, rockyhtyeitä oli olemassa lukemattomia, ja vain muutamat 70- ja 80-luvun raskaan rockin yhtyeet selviytyivät ja ovat vieläkin rikkoneet myyntiennätyksiä ja ovat yhä soitettujen kappaleiden listoilla.

Elvis Presley – rockin kuningas

Elvis Presley on yhdysvaltalainen, Mississippistä kotoisin oleva vuonna 1935 syntynyt rocktähti. Elviksen levyjä on tähän päivään mennessä myyty arvion mukaan yli 2,5 miljardia kappaletta. Tämä tekee hänestä kaikkien aikojen myydyimmän artistin. Tästä ja useista muista syistä Elvistä kutsutaan rockin kuninkaaksi. Häntä pidetään myös yhtenä 1900-luvun populaarikulttuurin tunnetuimmista henkilöistä. Elvis aloitti musiikkiuransa 1950-luvun alkupuolella ja hänet kutsuttiin armeijan palvelukseen vuonna 1958. Lehdet kirjoittivat, että Elvis unohdettaisiin näiden kahden armeijavuoden aikana, mutta Elviksen manageri teki hyvää työtä pitäen hänen lippunsa korkealla ja väitteet osoittautuivat vääriksi. Rockmusiikin historia ja kehitys on ollut hyvin monivaiheinen ja mielenkiintoinen ja Elvis Presley oli todella arvokas osa sitä.

 

Klassinen musiikki Suomessa

Suomen merkittävin vanhan musiikin osa on latinankielisten kirkko- ja koululaulujen Piae Cantiones. Taidemusiikin juuret eivät Suomessa yllä yhtä syvälle kuin muualla Euroopassa, eikä 1500- ja 1600-luvuilta tunneta lainkaan suomalaisia säveltäjiä tai suomalaista musiikkia. Turun soitannollinen seura perustettiin vuonna 1790, jolloin klassisen musiikin juuret alkoivat ottaa tilaa suomalaisen musiikin historiassa. Frederik Pacius on nimetty Suomen musiikin isäksi. Hän toimi musiikinopettajana Helsingin Yliopistossa. Pacius on Suomen tunnetuimman laulun, Maamme-laulun, säveltäjä. 1700-luvun lopulla alkoi myös suomalaisen oopperamusiikin nousu hitaasti, mutta varmasti. Ensimmäinen suomalainen oopperateos on Kaarle Kuninkaan Metsästys, joka on Paciuksen Topeliuksen liberettoon säveltämä teos.

Klassinen musiikki yleisesti

Klassisella musiikilla tarkoitetaan yleisesti ottaen klassismin musiikkia, eli wieniläisklassismia, jonka merkittäviin edustajiin kuuluvat muun muassa Wolfgang Amadeus Mozart, Ludwig van Beethoven ja Joseph Haydn. Klassisella musiikilla voidaan myös tarkoittaa taidemusiikkia. 1800-luku oli klassisen musiikin kultakautta ja monet sen ajan säveltäjät, kuten Mozart, Bach ja Beethoven ovat tunnettuja nykyäänkin ja heidän musiikkiaan soitetaan paljon edelleen. Suomessa klassista musiikkia voi kuunnella konserteissa ympäri maan. Helsingin hiljattain valmistunut musiikkitalo on suosittu paikka konserteille. Siellä esitetään niin klassista musiikkia kuin muitakin musiikin tyylisuuntia. Klassisen musiikin konsertteihin saa lippuja helposti netistä. klassisen musiikin konserteista saa lisätietoa täält: www.musiikkitalo.fi. Musiikkitalossa voi kuunnella klassista musiikkia ympäri vuoden.

Suomen oma Jean Sibelius

Tunnetuin suomalainen säveltäjä on ehdottomasti Jean Sibelius. Vaikka Sibeliuksen musiikkia ei Suomessa soitetakaan enää kovinkaan paljon, on hänen musiikkinsa tunnettua ja arvostettua ulkomailla, etenkin muualla Euroopassa. Sibelius syntyi vuonna 1865 ja oli myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Sibeliuksen teokset ovat edelleen tärkeä osa Suomen identitieettiä ja Sibelius oli myös yksi 1900-luvun merkittävimmistä sinfonioiden ja sinfonisten runojen säveltäjistä. Hänen keskeisimmät teoksensa ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Sinfonioiden lisäksi hänet tunnetaan viulukonsertosta, Finlandia-orkesteriteoksesta, Karelia-sarjasta ja Tuonelan Joutsenesta. Sibeliuksen maine alkoi kasvaa etenkin 1910-luvulla hänen matkustaessaan paljon ulkomailla. Kaiken kaikkiaan suomalainen klassinen musiikki on arvostettua niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja suomalaisia säveltäjiä ja heidän teoksiaan tunnetaan hyvin.

 

Musiikissa käytetyt soittimet  

Etenkään musiikkiin sen enempää perehtymättömien tulee harvoin ajatelleeksi laulua radiosta kuunnellessaan, miten musiikillinen kokonaisuus on saatu aikaan, vaan ennemminkin kuuntelijan huomio keskittyy kappaleen sanoitukseen ja ehkä sen rytmiin tai tarttuvaan melodiaan. Hieman harjaantuneempi korva kuitenkin pyrkii vaistonvaraisesti erottelemaan, mistä kaikista elementeistä laulu rakentuu sellaiseksi kuin se on. Olipa kappale sitten livenä kerralla putkeen nauhoitettu pläjäys tai studiossa pala palalta yhteenpunottu kokonaisuus, tarvitaan kappaleen tekemiseen aina yleensä monia eri ääniä, jotka tuotetaan eri soittimien avulla. Vaikka ihmisen laulaminen voi itsessäänkn kuulostaa todella upealta, säestetään sitä kuitenkin usein jollain tai joillain soittimilla.

hiresOn varsin yleistä, että etenkin lapsena käy jonkinlaisilla soittotunneilla. Se onkin hyvä päätös lapsen musiikkikorvan kehittymisen ja koordinaatiokyvyn sekä motoriikan parantamisen kannalta. Suuri osa lapsista käykin ainakin jossain vaiheessa opettelemassa soittimen soittamista, ja jotkut lapset harjoittelevat useammankin soittimen soittamista. Yleisimpiä soittimia, jotka lapsille valitaan soittamiseen, ovat piano sekä kosketinsoitin, klassinen kitara sekä rummut. Toki jotkut soittavat hiukan harvinaisempiakin soittimia, kuten vaikkapa klarinettia, viulua, oboeta, bassokitaraa, selloa tai nokkahuilua.

Etenkin nykyään suositussa pop-musiikissa käytetään eniten soittimena kitaraa. On olemassa valtavasti sellaisia lauluja, joissa ei käytetä äänien tuottamiseen mitään muuta kuin laulua ja kitaraa, josta on olemassa pääpiirteittäin kolme erilaista kitaratyyppiä. Akustinen kitara on kaikista yleisin valinta, jolla voi soittaa hyvin monenlaisia kappaleita ja välittää hyvin erilaisia tunteita. Bassokitaralla soitetaan ennemminkin taustalla kappaletta tukevia, ikään kuin ”pulssimaisia” sointuja, jotka ovat oktaavin matalampia kuin akustisessa kitarassa. Kolmas vaihtoehto on sähkökitara, joka terästää musiikin kuin musiikin sähköistettyjen kitarankielten soidessa. Sähkökitaraa käytetään usein esimerkiksi soolo-osuuksissa tai tuomaan musiikkiin rakentavaa rytmiä.

Usein musiikkiin sisällytetään jonkinlainen lyömäsoitin tai lyömäsoittimia, jotka tuovat kappaleeseen monen kaipaamaa rytmikkyyttä. Nykyään rummut voi lisätä kappaleeseen myös tietokoneen avulla. Toinen tapa terästää kappaletta tai tehdä siitä persoonallisempi on tuoda siihen mukaan erilaisia puhallinsoittimia kuten esimerkiksi trumpetin tai saksofonin. Viime aikoinakin hittilistoilla on keikkunut kappaleita, joissa on hyödynnetty esimerkiksi saksofonia upeissa ja tunnelmaa tuovissa sooloissa. Yhtä lailla myös jousisoittimet kuten viulu tuovat musiikkiin aivan erityistä vetovoimaa ja tunnetta. Vaikka kaikilla soittimilla on kappaleesta riippuen oma, korvaamaton roolinsa, on monelle sittenkin kaikkein mieluisinta kuultavaa pianomusiikki, jota ei tässäkään voi jättää huomioimatta. Pianoa ja kosketinsoitinta on käytetty valtavasti musiikissa, oli kyseessä sitten pop-, rock-, rap- tai vaikkapa tanssimusiikki.

Pop-musiikkia tehdään kaikille  

Pop-musiikki, populäärimusiikki, poppi… kutsuipa tätä ilmiötä nimellä millä hyvänsä, ei sillä viitata kuitenkaan varsinaisesti mihinkään tiettyyn musiikkityyliin ja sen merkitys saattaa vaihdella ajasta ja paikasta riippuen. Siksi popista saattaakin löytyä elementtejä monista eri musiikkityyleistä aina reggaesta rappiin, bluesiin, elektroniseen musiikkiin ja rokkiin. Esimerkiksi viime vuosisadan alkupuolella vaikutteita otettiin runsaalla kädellä erityisesti bluesista ja jazzista, kun taas viime vuosikymmeninä poppiin on sisällytetty elementtejä R&B-musiikista, hip hopista sekä rap-musiikista. Pop-musiikkiin yhdistetään kuitenkin tiettyjä tunnistettavia piirteitä kuten se, että musiikista löytyy tarttuva rytmi, jonka tahtiin on yleensä miellyttävä tanssia. Lisäksi pop-lauluissa on usein hieman itseään toistava rakenne ja niiden sanoitukset käsittelevät usein rakkautta tai muita aiheita, joihin käytännössä kaikkien on helppo samaistua tavalla tai toisella.

Closeup shot of young couple listening to music with mobile phone at coffee bar. Young man and african woman looking at smartphone at caf??. Happy young couple listening music with headphones.

Pop-musiikki kehittyi nykyiseen muotoonsa noin 1950-luvun paikkeilla, jolloin se kehittyi rock and rollista hiukan kevyemmäksi vaihtoehdoksi. Monelle tulee popista ensimmäisenä mieleen 60- ja 70-luvuilla maailmaa ravisuttanut The Beatles, jonka musiikki onkin vaikuttanut lukemattomiin artisteihin ja vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Toinen pop-musiikkiin vahvasti yhdistetty nimi on tietysti Michael Jackson, jonka musiikin tunnistavat kaikki. Yksi popin uranuurtajista on ehdottomasti popin kuningattareksikin tituleerattu Madonna, joka ryhtyi tekemään 80-luvulla uskomattomin tarttuvin melodioin varustettuja kappaleita, kuten Like a Virgin, jotka soivat niin yökerhoissa kuin jumppatunneillakin. Viime aikoina pinnalla olleita nimiä pop-musiikin saralla ovat esimerkiksi nuoria tyttöjä villitsevä Justin Bieber sekä voimakkaan äänen omaava Ellie Goulding.

Pop on kaupallisesti tehtyä musiikkia, jonka tarkoituksena on miellyttää valtavirtaa. Ei olekaan ihme, että niin monet nykyiset pop-artistit ja heidän tuotantonsa kuuluvatkin maailman parhaiten myyviin ja tunnetuimpiin musiikin saralla. Tunnettuutta lisää toki myös pop-artistien kuuluminen maailman suurimpiin levy-yhtiöihin, jotka hoitavat tehokkaasti pop-musiikin massamarkkinoinnin radion, television ja esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä.

Usein pop-laululle on tyypillistä se, että sen kirjoittaa ja säveltää ammattilainen. Valmis laulu annetaan sitten ammattilaislaulajalle esitettäväksi. Toisinaan kappale vain sävelletään, jonka jälkeen artisti sanoittaa itse laulunsa. Toki etenkin The Beatlesin jälkeen yleistyi kovasti myös se, että pop-musiikin esittäjät tekivät itse omat kappaleensa alusta loppuun. Toisinaan pop-tähtiä saatetaankin kritisoida ja heidän todelliset musiikilliset kyvyt saatetaan kyseenalaistaa, jollei heillä ole osaa eikä arpaa laulun tekemisessä. Pop-musiikkia tuotetaan yhtä syöttöä, mutta toisinaan jotkut laulut jäävät elämään. Niistä tulee todella rakastettuja ikivihreitä, jotka kaikki tuntevat ja joista on esitetty lukemattomia cover-versioita.

Miten ihmisen musiikkimaku määräytyy?  

Musiikkia kuunnellaan päivittäin maailman jokaisessa kolkassa, ja se vaikuttaa ihmisiin mitä moninaisimmilla tavoilla. Kuten mikä tahansa taidemuoto, se on meille eräänlainen keino säädellä mielialaamme sekä ilmaista itseämme, oli kyse sitten musiikin soittamisesta tai musiikin kuuntelemisesta. Musiikin roolia elämässämme sekä ihmisten henkilökohtaista musiikkimakua on tutkittu jo pitkään ja onkin huomattu, että yksilön persoona on selkeästi yhteydessä siihen, millaisen musiikin kuuntelemisesta hän erityisesti nauttii.

 

Sukupuolten välillä ei yleensä ole sen suurempia eroja musiikkimaun suhteen, vaan yhtä lailla miehet kuin naisetkin saattavat pitää raskaasta rockista tai klassisesta musiikista. Naisilla on kuitenkin huomattu olevan enemmän taipumusta reagoida musiikkiin tunteellisemmin. Sukupuolta enemmän ikä Teenager in her bedroom listening to music with smartphoneon merkittävä tekijä musiikkimaun määrittelemisessä. Usein kapinaikää elävä teini-ikäinen nuori saattaa kuunnella omiin tuntemuksiinsa parhaiten täsmäävää raskasta musiikkia ja vastaavasti uteliaan ja leikkimielisen lapsen korvaan käy parhaiten iloinen ja sanoituksiltaan kevyt ja helppo laulu. Aika, jolloin henkilö on elänyt nuoruuttaan, on myöskin hyvin osviittaa antava tekijä. Monet 60- ja 70-luvuilla nuoruuttaan eläneet henkilöt kuuntelevat mielellään vielä tänäkin päivänä kyseisen aikakauden musiikkia. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättömyys, vaan usein ihmiset hakeutuvat itselleen tavalla tai toisella tutun musiikin pariin. Jos jonkun vanhempi tai isovanhempi on esimerkiksi soittanut kotona paljon tietynlaista musiikkia, saattaa se kuulostaa myös sitä passiivisesti kuunnelleen ihmisen korvaan jollain tavalla tutulta ja miellyttävältä.

Ihmisen musiikkimaku vaihtelee hyvin monesta tekijästä riiippuen. Yksi esimerkki tästä ovat vuodenajat, sillä se, onko parhaillaan käynnissä talvi, kesä, syksy vai kevät saattaa todella vaikuttaa siihen, millaisen musiikin kuunteleminen tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Moni saattaa talvella kuunnella hiukan melankolisempaa ja tunteisiin vetoavaa musiikkia ja kesäisin laittaa energisemmät ja iloisemmat laulut soimaan. Vuodenaikojen lisäksi lienee sanomattakin selvää, että ihmisen yleinen mieliala, niin kutsuttu ”fiilis”, vaikuttaa musiikkivalintaan. Tietynlaiset musiikkityylit saattavat suuresti ärsyttää ihmistä hänen ollessaan pahalla tuulella, mutta toisaalta joillekin tietynlaisen musiikin kuunteleminen on tehokas tapa purkaa tunteitaan.

Monelle musiikki on yksi elämän kaikkein tärkeimmistä asioista. Toisinaan se on jopa niin olennainen osa itseä, että ihminen rakentaa omaa identiteettiään sen varaan. Punkin kuuntelija saattaa hyvinkin pukeutua punk-tyylisiin, huomiota herättäviin vaatteisiin ja usein heavyrockin kuuntelijan saattaa tunnistaa helposti pitkästä tukasta, mustanpuhuvasta bändipaidasta ja komeista kengistä. Musiikilla on tapana myös yhdistää samanhenkisiä ihmisiä, vaikka tietysti myös hyvin keskenään erilaista musiikkia kuuntelevatkin ihmiset voivat aivan hyvin ystävystyä.

Musiikin historia

 

Musiikkia löytyy ympäristöstämme aivan joka puolelta, eikä sen kuuntelemiselta voi nyky-yhteiskunnassa oikeastaan välttyä. Musiikin historiaa tutkittaessa on hankala määritellä, milloin se on tarkalleen saanut alkunsa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan on kuitenkin selvitetty, että musiikkia on ollut olemassa tiettävästi vähintään 55 000 vuoden ajan. Musiikista on viitteitä varhaisissa tanssivia ihmisiä esittävissä luolamaalauksissa sekä uskonnollisissa teksteissä. On hyvin todennäköistä, että ensimmäinen musiikkisoitin on ollut ihmisen ääni, joka kykenee huikeisiin suorituksiin aina laulamisesta hyräilyyn, naksutteluun, karjumiseen ja kuiskaamiseen. Ensimmäiset varsinaiset musiikkisoittimet ovat todennäköisesti olleet onttoja keppejä tai luita, joihin puhaltamalla on tuotettu ääntä, sekä tietysti erilaiset rytmisoittimet, jotka muistuttavat paljon nykypäivän rumpuja. Musiikki on ihmiselle luontainen asia, sillä jo varhaisimmat esi-isämme tottuivat kuuntelemaan ympäristössään eli luonnossa mitä erilaisimpia ääniä linnun viserryksestä veden kohinaan ja oksien rätinään.

581px-beethoven_opus_101_manuscriptViime vuosisatojen aikana on eri aikakausina vallinnut tiettyjä musiikkisuuntauksia, kuten keskiajalla paljon soinut uskonnollinen gregoriaarinen musiikki ja renessanssin ajalla hiukan kirkosta jo eriytyvä instrumentaalinen musiikki. Barokin aikakausi toi mukanaan jotkut vielä tänäänkin kovasti arvostetut klassisen musiikin huiput kuten Vivaldin, Bachin, Handelin ja Monteverdin. Klassisella aikakaudella elettiin sinfonioiden ja jousikvartettien kulta-aikaa ja Mozard, Haydn sekä Beethoven laativat mestariteoksiaan. Sitä seuranneelle romantiikan aikakaudelle tunnusomaista oli sinfonioissa laajempi instrumenttien käyttö sekä päätään nostavan kansallistunteen yhdistäminen musiikkiin. Myös oopperoita tehtiin tiuhaan tahtiin. 1900-luku oli hyvin kokeilevaa aikaa ja monet säveltäjät ja muusikot pyrkivätkin rikkomaan vanhoja kaavoja ja löytämään uusia musiikillisia ilmaisutapoja.

Etenkin 1900-luvulta lähtien musiikissa on nähty suuria harppauksia kehityksen suhteen. Siinä missä sitä edeltävällä vuosisadalla oli etenkin ylempien yhteiskuntaluokkien kohdalla tapana käydä erilaisissa klassisen musiikin konserteissa tai trubaduuriesityksissä, muuttui tapa kuunnella musiikkia mullistavalla tavalla gramofonin keksimisen jälkeen. Gramofonien avulla pystyi kuuntelemaan radiolähetyksiä sekä mitä moninaisimpia eri musiikkivaihtoehtoja. Siinä missä klassista musiikkia kuuntelivat ennen vain yläluokkaiset, saattoivat kaikki päästä nauttimaan sulosävelistä gramofonista käsin. Kun musiikin tallettaminen levylle tuli mahdolliseksi, alkoivat erilaiset populäärimusiikin lajit kehittyä. Yhtyeet ja artistit saattoivat varsin matalin kustannuksin levittää tuotantoaan halki maan tai jopa eri puolille maailmaa. Viime vuosisadalla nähtiin suuria muutoksia musiikin tallettamisessa, sillä vinyylilevyistä siirryttiin pikkuhiljaa kasetteihin, levyihin ja lopulta 90-luvun puolivälissä digitaalisiin äänitteisiin. Nykyään musiikkia voi jakaa näppärästi internetin välityksellä todella monipuolisesti, joka on tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita musiikkiteollisuuteen. Moni odottaakin innolla tulevaa, sillä musiikki kehittyy jatkuvasti ja muuttaa muotoaan.